4.11.2016 /DAY ONE/il primo giorno
Matka kohti Cagliaria!
Vihdoinkin se päivä koitti, kun meidän suomalaisten olisi aika matkustaa Sardinian Cagliariin ystävyyskouluumme. Sardinialaiset olivat olleet meidän vierainamme keväällä ja nyt oli meidän vuoromme mennä heidän vieraikseen.
Tapasimme Helsinki-Vantaan lentoasemalla aikaisin aamulla ja jokaiselle oltiin sanottu, että paikalla pitäisi olla 7:15, mutta kuinkas kävikään, että toinen opettajistamme oli hieman myöhässä… 😀
Kun kaikki olivat paikalla, siirryimme lähtöselvitystiskille tekemään lähtöselvitystä ja jätimme myös matkalaukkume ruumaan vietäviksi. Hieman oli jännitystä ilmassa, että tuleeko matkalaukut perille, sillä meillä oli peräti kaksi lennonvaihtoa matkan aikana.
Helsinki-Vantaan lentoasemalla meillä oli hetki aikaa tehdä vielä viime hetken tuliaisostoksia Sardiniaan vietäväksi tai syödä aamupalaa lentoasemalla. Hieman ennen klo. 9 siirryimmekin jo lähtöportille ja pian matkamme ensimmäinen lento kohti Kööpenhaminaa saattoi alkaa!
Saavuttuamme Kööpenhaminaan, meillä oli noin tunti aikaa ennen seuraavaa lentoa. Kööpenhaminasta jatkoimme Scandinavian airlinesin lennolla kohti Roomaa! Pian olisimmekin jo Italiassa!
Molemmat lennot olivat menneet hyvin ja koneet olivat olleet ajallaan. Roomaan saavuttuamme meillä oli hetki aikaa syödä jotain, ennenkuin matkamme viimeinen lento kohti Cagliaria alkoi. Lento lennettiin Alitalian koneella ja oli hyvin tyypillistä italialaista, että koneemme oli noin puolituntia myöhässä! Italialaisilla, kun ei ole kiire ikinä mihinkään 😀
Saavuttuamme vihdoinkin Cagliariin oli jännitystä ilmassa, olivatko matkalaukkumme tulleet perille.. Riemu oli suuri, kun jokainen sai oman matkalaukkunsa!
Italialaiset olivatkin jo meitä vastassa kentällä ja halausten jälkeen jokainen lähtikin oman italialaisen kanssa koteihinsa.
Illalla italialaiset olivat vielä suunnitelleet yhteistä ohjelmaa meille, mutta loppujen lopuksi kävikin niin, että se ei toteutunut ja lähes kaikki suomalaisetkin olivatkin iloisia, että pääsimme jo nukkumaan ajoissa pitkän matkamme jälkeen! 😀 /Sanna Ranta
5.-6.11.2016/ Saturday and Sunday / Sabato e domenica
Ensimmäinen kokonainen päivä alkoi aurinkoisena. Meidän perheessämme herätys oli klo 7.45, ja host perheen äiti oli kattanut keittiön pöytään virkistävän hedelmien täyteisen aamupalan. Söimme pöydän ääressä Lucan kanssa ja vaihdomme aamu kuulumiset. Meidän oli tarkoitus lähteä klo 8.45, mutta meitä kuskaava Carlo oli myöhässä, kuten yleensä. Olimme siis paikan päällä vasta kaikkien muiden jälkeen, mutta ei sillä ollut niin väliä.
Ensimmäinen nähtävyys oli Cagliarin arkeologinen museo. Näimme pienoismallin Nuraghe rakennelmista, joissa myöhemmin viikolla kävimme ihan oikeasti. Sen lisäksi näimme Monti Parman jättiläiset jotka ovat Sardinialaisten ylpeyden aihe ja rohkeuden symboli. Näimme myös pieniä kivisiä hahmoja jotka muistuttivat Suomen poroja 😀 . Museon lähellä samalla tontilla oli yliopiston rakennuksia. Alue oli todella kaunista ja jäimme sitä joksikin aikaa ihailemaan ja ottamaan kuvia.
Seuraavaksi aloitimme kierroksen kaupungilla. Cagliarin ja rakennukset ovat saaneet vaikutteita eri aikakausina monista eri kulttuureista ja maista. Historian saatossa mm. Italian muista osista sekä Ranskasta on tullut Sardiniaan ja Cagliariin paljon vaikutteita.
Kierroksella näimme katolisen kirkon. Saku keksi, että katolilaiset ja neitsyt Maria ovat kuin kermavaahto ja jäätelö. Kirkon ulkopuolella avautui Cagliarille tavanomainen kaupunkimaisema, korkeita rakennuksia joiden pienille parvekkeille oli mahdutettu kymmeniä kasveja. Monet meistä jäi kirkon ulkopuolelle nauttimaan auringonpaisteesta ja ottamaan valokuvia.
Sitten suuntasimme kahville ja pidimme pienen tauon. Kahvilan vieressä oli näköalapaikka josta näkyi koko kaupungin yli. Rohkeimmat uskaltautuivat reunalle asti. Onneksi jyrkänteellä oli kaide. Otimme romanttisia ja ei niin romanttisia maisemakuvia. Näimme ”the devil’s saddle” (paholaisen satula/ la sella del diavolo) nimisen kohdan vuoressa. Se on sellainen sisennys joka näyttää vähän ylösalaisin olevalta satulalta.
Pian yhteinen ohjelma päättyi ja jätimme Tiinan ja Heidin Desigualin eteen (ette ikinä arvaa mihin suuntaan he lähtivät 😉 ). Jotkut meistä lähtivät syömään, toiset kotiin käymään. Sovimme tapaamisen rannalle. Itse menin kuuden hengen porukassa autolla (joka on tarkoitettu max. viidelle).
Meillä oli jo aika kova nälkä, kello oli jo lähes kaksi. Osalla meistä oli eväät mukana, osa osti rannan kojuista ranskalaisia ja voileipiä. Jonkin ajan päästä loputkin saapuivat paikalle. Rentouduimme siinä pari tuntia, juteltiin ja aika monet pojat uivatkin. Ja tietysti peiteltiin hiekan alle halukkaat. Osa meistä kävi myös jäätelöllä- ja oli hyvää!
Muutamalle meistä tuli pieni ongelma kun etsimme vessaa. Löysimme sen kyllä, mutta siellä ei tietenkään ollut paperia. Mietimme, palaisimmeko jonkin matkan päähän sinne, missä muut olivat tavaroidemme kanssa. Tajusimme, ettei kellään meistä ollut sielläkään paperia. Matkan varrella oli paikka, josta olimme aiemmin ostaneet jäätelöä. Eihän se nyt ollut rikos hakea sieltä vähän (kaikki mitä siellä oli jäljellä ;P) paperia kun olimme sieltä juuri ostaneet jäätelöä. Ei myyjä edes huomannut. Sillä lailla siitäkin selvittiin.
Alkuillan viiletessä osa meistä lähti kotiin käymään, osa lähti kaupungille. Sovimme tapaamisen illaksi kaupungille. Kun viimein olimme kaikki kaupungilla, oli osa odottanut jo kaksi tuntia kaupungilla ja päättäneet loppujen lopuksi ostaa ranskalaisia. Osa oli syönyt kotona, osa taas ei olleet saaneet vielä mitään syötävää. Oli todella hyvin organisoitu aikataulu, italialaiseen tyyliin. Osa siis meni syömään, osa lähti kotiin ja osa seisoi ravintolan ulkopuolella. Hyvin meni tämä yhteinen ohjelma. 😀
Kaikkien syötyä käytiin vielä jäätelöllä ja sitten vähitellen alettiin valua kotiin.
Sunnuntai aamuna ainakin meidän perheessämme sai nukkua ihan niin pitkään kuin halusi. Heräsimme 9 jälkeen ja nautimme rauhassa aamupalaa. Ulkona oli vielä ihan hyvä ilma, mutta kuulemma päiväksi oli luvattu sadetta. Aamupalan jälkeen perheeni kysyi, haluaisinko lähteä heidän kanssaan vuorille kävelylle. He kuulemma silloin tällöin käyvät siellä. Totta kai suostuin ja otin tietysti kameran mukaan :).
Ajoimme parikymmentä minuuttia vuoren alapäähän. Automatkalla host perheen äiti kertoi tarinan paholaisen satulasta. On kerrottu, että joskus kauan sitten paholainen yritti valloittaa Cagliarin, mutta ei onnistunut, vaan putosi hevosensa selästä. Sen takia paholaisen satula on nurin. Sen sijaan enkelit asettuivat asumaan Cagliariin, sen takia siellä on myös lahti jonka nimi on enkeleiden lahti.
Matkanvarrella näimme hienon ison perhosentoukan. Kävelimme niin ylös kuin pääsimme ja sieltä näkyi kauas. Osa kaupungista jäi vähän eri suunnalle mutta osa näkyi ja merta näkyi paljon. Erityisesti jäi mieleen kasvillisuus, matalat pensaat ja kaktukset. Host perheen suloinen äiti kyseli minulta kaikenlaista harrastuksista tulevaisuudensuunnitelmiin matkanvarrella alas.
Sen jälkeen menimme vielä kahteen toiseen näköalapaikkaan, joista näkyi eri suuntiin. Kävimme myös etsimässä flamingoja eräästä paikasta, mutta aika vähän niitä näkyi ja ne jotka näkyi oli kaukana.
Palasimme kotiin ja söimme lounasta. Italian ruokailukulttuuriin kuuluu näemmä iso ateria. Ainakin meidän perheessä oli niin. Joka kerta tarjottiin ensin alkuruoka (joka saattoi olla jotain todella täyttävää niin kuin pastaa perunatäytteellä) ja sitten vielä päälle pääruoka ja jälkiruoaksi hedelmiä. Voihan olla, että ruoan suuri määrä aterioilla johtuu vähemmistä syöntikerroista. Välipaloja tuli syötyä harvoin.
Iltapäivällä olimme sopineet tapaamisen ostoskeskukseen. Lucan isä lähti viemään meitä, kun Carlon aikataulusta ei tiennyt. Olimme kuitenkin paikalla ennen ketään muuta :D. Toisaalta oli rauhoittavaa istua Lucan isän kyydissä ja pitää taukoa rallikuskityylillä ajavan Carlon kyydistä.
Sovimme tapaamisen kahden tunnin vapaan shoppailun perään ja lähes kaikki olivat silloin paikalla. Eivät kuitenkaan kaikki, ja odotellessa osa paikalla olleista ehtivät jo mennä uuteen kauppaan. No, kyllä me sitten lopulta kaikki löysimme toisemme. Aika harva oli kovin paljoa ostanut, toivoimme pääsevämme vielä uudelleen shoppailemaan.
Seuraavaksi suuntasimme kulkumme Paulon luo yhteiselle pizza aterialle. Kun me neljä, minä, Carlo, Luca ja Hanna lopulta löysimme perille (eksyttyämme ja otettuamme kuusta valokuvan). Pizzat oli myöhässä (yllättävää eikö?) ja olimme kaikki vähän hepulituulella. Olin tilannut pepperonia pizzan päälle, joka tarkoittikin italiaksi paprikaa. Kuulemma pepperoni on salami picantten amerikkalainen nimitys. Parhaimmat naurut sai Hannan hassu ilme joka kurkki ikkunan takaa. Lopulta pääsimme kaikki kotiin nukkumaan.
Oli ihana miten huomaavainen ja kiinnostunut minusta perhe oli. Olisin lyhyessä ajassa voinut kokea olevani osa perhettä.
9.-10.11 / Wednesday and Thursday/ Mercoledì e giovedì
11.11.2016/back home again/ il ritorno
Paluu Suomeen
Viikko Cagliarissa oli kulunut nopeasti ja paluumatka Suomeen koittikin liian nopeasti mahtavan viikon jälkeen. Mutta valitettavan moni meistä suomalaisista oli tullut kipeäksi matkan aikana ja suurinosa meistä palasi takaisin Suomeen flunssan merkeissä. Kuitenkin meillä oli ihan huippu porukka mukana tässä projektissa ja monet meistä haluaisivat matkustaa jo ensi kesänä uudestaan Sardiniaan! Toivottavasti näkisimme vielä toisemme uudestaan!
Aamulla tapasimme klo 6:30 lentoasemalla. Tai ainakin silloin oli sovittu tapaamisaika, mutta monet olivat myöhässä, niin kuin Italiassa nyt yleensä ollaan joka paikasta myöhässä… 😀 No ei siinä mitään, sillä kaikki kerkesivät ajoissa koneeseen ja lentomme kohti Milanoa lähti klo 8:20.
Saavuimme Milanoon 9:30 jälkeen. Pieniä ongelmia oli matkassa Milanon kentällä, mutta niistäkin selvittiin ongelmitta! Milanon kentällä meilä oli parisen tuntia aikaa shoppailla ja syödä jotakin. Monet meistä kävikin vielä syömässä Italianmatkan viimeiset Pasta-annokset.
Aika kentällä kului nopeasti ja seuraava lentomme Tukholman Arlandaan lähtisi klo 12:55.
Saavuimme Tukholman Arlandaan klo 15 jälkeen. Meillä oli taas noin parisen tuntia aikaa kentällä ja monet vielä tekivät viime hetken ostokset Tukholmassa. Lentomme Helsinkiin lähti hieman ennen klo 18 eli lentomme oli hieman myöhässä. Jonottaessamme ulkona koneeseen, olimme hieman järkyttyneitä siitä, kuinka kylmää ulkona oli, sillä Sardiniassa oli ollut parhaimmillaan jopa 20 astetta lämmintä.
Lento Tukholmasta Helsinkiin oli lyhyt ja olimme perillä noin klo 20 Suomenaikaan. Monet meistä olivat väsyneitä matkan jälkeen, mutta iloisin mielin lähdimme omiin koteihimme Helsinki-Vantaan lentokentältä!
Pidemmittä puheitta, Isot Kiitokset kaikille tästä mahtavasta Sardinian leirikoulusta!~Sanna
SOME MUSIC DURING OUR PROJECT AND OTHER PICTURES:
We around the World 